Nica Junker. Viipyvän valkoisuuden kauneus, 2017

Taiteellisen työni perusta on valokuvauksessa ja liikkuvassa kuvassa. Haluan korostaa töissäni tarinallisuutta ja sitä poetiikkaa, jolle ei ole sanoja. Valokuvaus on minulle tärkeä keino ilmaista uusia näkökulmia ja asenteita meitä ympäröivää maailmaa kohtaan. Työskentelyssäni hyödynnän usein improvisoituja ja sattumanvaraisia tilanteita, mutta myös lavastettuja ja ohjattuja asetelmia sekä näyttelijöitä. Projektini ovat kerronnallisia konsepteja, joissa itse prosessin merkitys korostuu.

Raumalla työskentelen taiteellisen väitöskirjaprojektini parissa ja tutkin, kuinka aikaa voi visualisoida. Haluan valokuvillani purkaa valmiita ajatusrakennelmia ja rakentaa niistä esseistisen, päiväkirjamaisen kokonaisuuden ajatuksista, haastatteluista ja runoudesta. Näiden avulla haluan kerätä tietoa ajasta ja katsoa sitä myös uusista näkökulmista: Työni ensimmäisessä osassa käsittelen aikaa visuaalisuuden kautta. Olen erityisen kiinnostunut valkoisen värin yhteydestä ajattomuuden konseptiin ja haluan tutkia myös sen muita merkityksiä, kuten hiljaisuutta, tyhjyyttä, kuolemaa ja ikuisuutta.

Valokuvani tarjoavat mahdollisuuden kyseenalaistaa ymmärryksemme ajasta ja paikasta. Aika ymmärretään usein lineaarisena, mutta minulle se näyttäytyy pikemminkin ympyrämäisenä jatkumona, joka toistaa itseään ja tiettyjä rytmejä musiikinomaisesti. Käsityksemme elämästä ja kuolemasta vaikuttavat ymmärrykseemme ajasta abstraktilla ja runollisella tavalla. Käytäntöön pohjautuvan taiteellisen tutkimuksen opinnoissani haluan tarkastella näitä kysymyksiä erilaisten välineiden ja keräämäni visuaalisen materiaalin kautta. Haluan yhdistää kuvat ja niiden herättämät konnotaatiot aikaan.

Työni toisessa osassa havainnollistan, kuinka käsitys ajasta on riippuvainen sitä ympäröivästä kontekstista ja kuinka käsitys siitä rakentuu. Esimerkiksi unissa ja muistoissa aika näyttää toimivan hyvin eri tavalla, kuin todellisuudessa. Kaksoisvalotuksen avulla yritän dekonstruoida ajan lineaarisuutta rinnakkaisissa aikakäsityksissä ja muistoissa. Valokuvaajana haluan jatkaa tämän metodin työstämistä ja yhteiskunnallisten rakenteiden tutkimista myös väitöskirjatyöni valmistumisen (kesä 2018) jälkeen.

Raumalla työskentelen myös Viipyvän valkoisuuden kauneus -nimisen projektin parissa. Se käsittelee ajasta putoamisen tunnetta, muistoja ja maiseman katoamista valkoiseen lumiseen maisemaan. Tämän lisäksi jatkan väitöskirjani kirjallisen osuuden työstämistä.