Tasha Doremus. Arvet, hyväilyt ja muistot – kehomuistin kartoitus, 2013

Valokuvaaja Tasha Doremus työskenteli Rauman Seudun Katulähetyksen Toivon talon asukkaiden, vaihtoehtoisen Valo-koulutuksen työpajatoimintojen ja henkilökunnan kanssa. Näistä tapaamisista ja elämäntarinahaastatteluista syntyi näyttely Arvet, hyväilyt ja muistot – kehomuistin kartoitus.

Tämän lisäksi Doremus työskenteli Eurajoella Lapijoen koulussa ja Porissa Kuninkaanhaan koulussa, joissa hänen Scars, Caresses & Souvenirs –projektiinsa liittyi valokuvatyöpajoja sekä syanotypiatekniikan työpaja. Oppilaat ottivat muotokuvia myös toisistaan. Porin taidemuseon järjestämässä Museoiden yö
-tapahtuman Doremuksen muotokuvastudiossa kävijät saivat kuvauttaa kehonsa merkityksellisiä jälkiä, tatuointeja & lävistyksiä.

Heinä-elokuussa ja loka-joulukuussa esillä olleissa saman nimisissä Arvet, hyväilyt ja muistot – kehomuistin kartoitus -näyttelyissä puolet kuvista oli erilaisia.

Rauman seurakunnan Franciscus-talon näyttelykokonaisuudessa oli esillä Doremuksen ko. sarjaan liittyviä kuvia sekä Länsi-Saharassa että Raumalla kuvatuista ihmisistä.

Toivon talolla ollut kokonaisuus kohdentui Rauman Seudun Katulähetyksen kanssa työskentelyyn. Kuvattavina olleet Valo-koulutuksen nuoret saivat itse olla vaikuttamassa muotokuviensa syntymiseen. Doremuksen kanssa nuoret viettivät päiviä heille merkityksellisissä paikoissa, joissa he ovat tunteneet toivoa, rauhaa tai ovat kokeneet voimistuvansa.

Myös valokuvien nimet kertovat niistä tuntemuksista mistä kuvattavat ovat Doremukselle kertoneet tai mitä hän aisti kuvauspäivien aikana: ”Hän seisoo pilvet siipinään veden äärellä vahvana kuin enkeli.”, ”Täällä hän oppi rakastamaan ja antamaan anteeksi.”, ”Suonikohjut häiritsevät monia, mutta hänellä näyttäisi olevan terve asenne niitä kohtaan!”, ”Nämä arvet kuvaavat kaikkia niitä lääkäreitä, jotka eivät uskoneet häntä.”

Kehon muistia käsittelevän valokuvaprojektinsa Doremus aloitti kaksi vuotta sitten kotikaupungissaan Philadelphiassa. Syksyllä 2012 hän kuvasi sarjaa Algeriassa Länsi-Saharassa Boujdoorin viidellä pakolaisleirillä, joissa kymmenet tuhannet ihmiset ovat asuneet yli 35 vuotta. Maailman pisimmällä maamiina-alueella vakavat vammautumiset ovat arkipäivää, mutta vaikeista olosuhteista ja syvistä arvista huolimatta Doremus tapasi Länsi-Saharassa rohkeita ja iloisia ihmisiä.

Eri puolilla maailmaa olevien ihmisten kehomuisti on hyvin samanlainen. Ihomme on kuin kartta, joka tallentaa vuorovaikutuksemme maailman kanssa ja pukee kokemukset yllemme. Doremus kuvaa ihmisiä kokonaisvaltaisesti, sekä kehoon jääneitä näkyviä arpia, että erilaisten kosketusten ja muistojen – kipeiden tai hellien – jättämiä muistijälkiä, joiden vaikutusta valokuvattavat eivät ole voineet unohtaa. Jokaisesta kuvattavastaan Tasha Doremus on halunnut tuoda esiin tämän ainutlaatuisuuden ja toisaalta samankaltaisuuden muiden ihmisten kanssa. Doremuksen sanoin hänen kuvaamiensa ja haastattelemiensa ihmisten kertomukset sekä nyt kuviksi puetut muistot ja tunteet ovat osoitus heidän voimastaan ja sinnikkyydestään.

Philadelphiassa USAssa asuva Tasha Doremus syntyi Englannissa ja vietti lapsuutensa Japanissa. Hän on opiskellut arkeologiaa ja antiikin historiaa Liverpoolin yliopistossa, toiminut piirtäjänä eri yliopistoissa ja arkeologisissa instituuteissa ja työskennellyt Pennsylvanian ylipiston valokuvauksen osastolla 2000-luvun alusta lähtien. Valokuvaajaksi Doremus kouluttautui muutettuaan Yhdysvaltoihin 1990-luvun alussa. Hän on pitänyt lukuisia valokuvanäyttelyitä eri puolilla Yhdysvaltoja ja Kanadaa.