Päivi Raivio. Tunne+Tila, 2014

Maaseudun Sivistysliiton ympäristösivistyksen teema Paikan tuntu – paikan identiteetti tutkii vuosina 2014–2016 paikallisten ympäristöjen merkitystä ihmiselle. Yhteisö- ja ympäristötaiteen, näyttelyiden, keskustelujen ja ympäristökasvatuksen keinoin havainnoidaan elinympäristöä ja toimintamme seurauksia lähiympäristölle. Hanke etsii myös uutta, merkityksellistä käyttöä unohduksiin jääneille välitiloille, joutomaille ja epäpaikoille.

Päivi Raivion paikkasidonnainen tilateos Tunne+Tila – toteutettuna kiinteässä yhteistyössä RaumArsin kanssa – oli sarjan ensimmäinen projekti. Sepän talo pihoineen on välitila, jonne sijoitettuna teos toi paikalle elämää ja kävijöitä. Tilateoksen paviljongit olivat kuin jäänteitä paikan unohdetusta menneisyydestä. Ne kutsuivat kävijöitä pysähtymään villiintyneen puutarhan tunnelmaan ja käyttämään puutarhaa haluamallaan tavalla rauhoittumiseen, lukemiseen, lounaspiknikkeihin tai pienimuotoisten tapahtumien järjestämiseen. Teos tavoitteli paikalle identiteettiä, joka samalla viritti keskustelua talon tulevaisuudesta.

Rauman Normaalikoulun ja Rauman freinetkoulun oppilaiden yhdessä Päivi Raivion kanssa istuttamien syötävien kasvien ja RaumArs-taiteilija Nikolina Butoracin ympäristöteoksen kukkien kastelusta ja hoidosta vastasivat kesän ajan Rauman Seudun Katulähetyksen VALO-työpajalaiset.

Heinäkuussa puutarhassa järjestettiin RaumArsin Pouk Teatterin kaksi performanssiesitystä kuvataiteen päivänä 10.7. Tunne+Tila -puutarhainstallaatio huipentui elokuussa sadonkorjuujuhlaan ja ravintolapäivään. Saiman thali -ravintolan Intiasta saapunut kokki hyödynsi puutarhan antimia. Pidennetyn viikonlopun ohjelmistossa oli työpajoja ja esiintymisiä: taijia, neuvontaa niin köysitöiden, köysimattojen kuin solmujen tekemiseen, elävän mallin piirustusta, akvarellimaalausta, hennatatuointia, viulukonsertti, runolausuntaa ja kulttuurikeskustelu Sepän talon tulevaisuudesta. RaumArsin omat taiteilijat klarinetisti Samuel Berthod (residenssissä 2012) soitti puolituntisen Klezmer-musiikin konsertin ja käsitöihin erikoistunut yhteisötaiteilija Bethany Mitchell ohjasi päivittäin ranskalaisen kudonnan työpajoja.

Päivi Raiviolla oli oma tuotantorahoitus mm. Koneen Säätiöltä ja materiaalit tulivat Luvian Sahalta ja Biolanilta.

Installaatio ja tapahtumat nivoutuivat hyvin käynnissä olleeseen Butoracin projektiin sekä loivat uusia yhteistyökuvioita laajemmalle. RaumArsin residenssiasunnoksi ja eri toimijoiden taidetaloksi kauan haaveilema Sepän talo sai vihdoin ansaitsemansa huomion. Talo ja puutarha osoittivat kaupunkilaisten kiinnostuksen paikkaa kohtaan.

Päivi Raivio on muotoilija ja taiteilija, joka työskentelee julkisen tilan parissa. Raiviolla on monipuolinen kokemus kaupunkimuotoilusta, osallistavasta suunnittelusta, julkisen tilan taiteesta sekä kaupunkikulttuuri-ilmiöistä. Raivio on mukana Maaseudun Sivistysliiton Paikan tuntu – paikan identiteetti -hankkeen suunnittelutyöryhmässä sekä osallistuu myös hankkeen tuotantoihin: Grey Cube Galleriat Korkeasaaressa sekä Syötävä puisto Mustikkamaalla. Raivio opiskeli Lontoossa Design and Public Art in Chelsea College of Art and Designissa ja valmistui taiteen maisteriksi Taideteollisesta korkeakoulusta vuonna 2009.